Aikuiskoulutusuutisia
(Suomalainen sananlasku)
On koulutusta, joka on suunnattu nimenomaan aikuisille. Aikuiskoulutus voi tähdätä tutkintoon tai jatkotutkintoon. Se voi olla myös täydentävää koulutusta tai harrastusopintoja. Aikuiset voivat myös osallistua koulutukseen, joka on tarkoitettu nuorille.
Aikuiskoulutusta järjestetään usein illalla. Opiskelu on monesti mahdollista etäopiskeluna esimerkiksi verkon kautta.
Opetushallituksen sivuilla on aikuiskoulutusopas, josta löydät tietoa aikuiskoulutuksesta maahanmuuttajille.
Työvoimatoimiston asiakkaat voivat suorittaa kursseja myös työvoimatoimiston kautta. Työvoimakoulutus on opiskelijoille maksutonta. Se on pääasiassa ammatillista, mutta se voi olla myös esimerkiksi suomen kielen opiskelua. Kysy lisää omasta työvoimatoimistostasi.
Hae tietoa tällä hetkellä haussa olevasta työvoimakoulutuksesta.
Koulutusneuvonta
Työlinjan koulutusneuvojat tavoitat puhelimella ja sähköpostilla. Soita puhelinnumeroon 010 19 4901 tai lähetä sähköpostikysymyksiä osoitteeseen koulutusneuvonta@te-toimisto.fi.
tutustu sivustoon, jolta tiedot on haettu
Koulutusta duunarillekin
– Koulutus on laajentanut käsitystä turva-alasta. Tuntuu hyvältä, että voin sanoa tuntevani alan kuin omat taskuni. Koulutuksen myötä tunnen vielä enemmän olevani omalla alallani, kertoo Securitaksen hälytyskeskuspäivystäjä Klaus Isotalo
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly: Kaikille suomalaisille ammattitutkinto
Lähde: SAK - 08.09.2010 - 10:15
SAK esittää, että seuraavalla vaalikaudella käynnistetään työ, jonka tavoitteena on taata kaikille suomalaisille ammattitutkinto. Järjestön puheenjohtajan Lauri Lylyn mukaan tämä tarkoittaisi, että kaikki peruskoulunsa päättävät pääsisivät jatkamaan opintojaan toisen asteen koulutukseen, mutta myös, että kaikki jo työiässä olevat voivat suorittaa ammattitutkinnon.
- Suomessa on edelleen yli 400 000 työikäistä aikuista, joilta puuttuu ammatillinen koulutus. Nuoria peruskoulun päättäviä jää ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle ja lähes 10 000 opiskelijaa keskeyttää ammatillisen koulutuksen joka vuosi. Työelämässä on siis suuri määrä vailla ammattitutkintoa olevia. Työmarkkinoilla on kuitenkin kovin vähän enää tarjolla työtehtäviä, joihin ei vaadita vähintään ammatillista perustutkintoa, Lyly perusteli järjestönsä esitystä keskiviikkona Suomen Yrittäjien ja SAK:n yhteisessä seminaarissa Helsingissä.
SAK on jo vuosia puhunut sen puolesta, että kaikille peruskoulunsa päättäville on mahdollistettava joko opiskelu-, työ- tai harjoittelupaikka tai joku muu aktiivitoimi. On kansantaloudellisesti ja inhimillisesti väärin, että monet peruskoulun päättävistä jäävät vaille minkäänlaista järkevää elämänsuuntaa. Aloituspaikkojen lisääminen ammatilliseen koulutukseen ei yksin tätä ongelmaa ratkaise.
- Nyt on vihdoin saatava koulutustakuu toimimaan myös käytännössä niin, että kaikilla peruskoulun päättävillä on mahdollisuus jatkaa opintojaan. Jos takuuta ei voida muuten toteuttaa, olisi mielestäni syytä jatkaa oppivelvollisuutta – vai pitäisikö puhua oppioikeudesta – koskemaan osin myös toisen asteen koulutusta ja näin varmistaa viranomaisten vastuu järjestää koulutuspaikka kaikille nuorille, Lyly totesi.
Hänen mielestään tärkeää on myös, että työuran aikana työntekijöiden osaaminen ja sen päivittäminen pystytään turvaamaan. Tällä hetkellä monet eivät näin pysty tekemään.
- Työelämän muutoksissa on ensiarvoisen tärkeää, että työikäiset voivat huolehtia omasta osaamisestaan läpi työuran, olivatpa he sitten pätkä- tai silpputöissä tai kokoaikaisessa työsuhteessa. Tarvitaan toimia työpaikoilla, riittävästi oppisopimuskoulutusta ja muuta tutkintoon johtavaa koulutusta sekä riittävästi koulutusmahdollisuuksia työttömille, SAK:n puheenjohtaja linjasi.
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly: Kaikille suomalaisille ammattitutkinto